Vettä tarhoihin viedään traktorin avulla.

Kentän lanaus tehdään vähintäänkin kerran viikossa, välillä melkein joka päivä.

Kentän pohja onkin oleellinen asia ratsastuksessa, ja tykkään panostaa siihen, että pohja on joustavassa kunnossa.

Kenttämme läpäsee hyvin veden, joten sateella ei tule lätäkkö ongelmaa. Kenttä ei ole liian pehmeä, jolloin se olisi liian raskas ja irtonainen hevoselle. Mutta myöskään se ei saa olla liian kova joten, äkeellä ja lanalla saan pidettyä sitä sopivassa suhteessa. Välillä tarvitaan vettä, jotta saadaan ihanteellinen kosteus ja kiinteys kentälle.

Hepolasta voi varata omalle ryhmälle, oman tunnin. Näin teki neljä nuorta naista. Keskiviikkona pidimme oman tehotunnin naisille, jotka eivät juurikaan olleet koskaan ennen ratsastaneet. Hienosti meni satulointi, ja ratsastus. Opetin tärkeitä asioita hevosista ja niiden käytöksestä. Ratsailla painotin rentouteen ja opetin naiset keventämään, kevyttä ravia. Ai että meni hienosti !

Äidin apuri, voi niin suloinen <3 aina jos kysyn Werneriä Veikon mukaan ratsastamaan, vastaus on KYLLÄ! Suutarin lapsella on kengät!

Keskiviikon vakioryhmät, ihanat iloiset juniorit!! Päivä jolloin on eniten juniori-ikäisiä, tulevaisuuden toivoja tunneilla.

Keskiviikko on myös viikon viimeinen “normaali” päivä, ja siihen on aina mukava lopettaa viikkotunnit. Iloista, oppivaista ja kehittymishaluista ratsastajaporukkaa. On niin ihana nähdä kehitystä, suurin osa ratsastajista on vielä aloittanut harrastuksen Hepolan tallilla. Joten tallin omia kasvatteja siis <3

Alla olevista kuvista välittyy keskiviikon tunnelmaa.

Tänään on torstai, huomenna tekin tiedätte mitä täällä on tapahtunut. Kaunista torstaita kaikille !